Olohuoneen korkean tilan verhot

Siinä ne sitten vihdoin ja viimein ovat, nimittäin olohuoneen verhot. Kyllähän niiden hankintaa pohdittiin ja pohdittiin...suunnilleen se viisi vuotta, mitä tässä kodissa ollaan ehditty asua. Ensin verhojen hankintaa siirsi budjettipuoli...sillä korkeutta ko. tilassa on viitisen metriä. Ja useampi viiden metrin mittainen verho maksaa jo jonkun verran...Toisena verhojen hankintaa odotutti verhokiskon ja epäsuoran valaistuksen asentaminen. Se saatiin aikaiseksi viime vuoden toukokuussa ja sen jälkeen pohdinnan alla on ollutkin itse kankaan valinta.

Toisaalta hyvä näin, ettemme alussa päässeet tekemään hätiköityjä valintoja, sillä olen varma että olisin tuolloin valinnut meille valkoiset läpikuultavat paneeliverhot...ja nehän nykyisin verhomaailmassa alkavat olla aika "out".

Kankaan valinnan vaikeudesta kirjoitinkin aikaisemmin postauksessa olohuoneen-korkea-tila-verhosuunnittelua. Marimekon printeistä viehättyneenä ja muutenkin aika Marimekkoon höyrähtäneenä ei ole ihme, että halusin meille Marimekon verhot. Musta-valkoinen on turvallinen väri sisustuksessa, joten niistä lähdin vaihtoehtoja kartuttamaan. Kaikki nuo loppusuoralle kelpuuttamani neljä kangasvaihtoehtoa ovat yhtä ihania ja tuo Kaivo-kangas meiltä löytyykin tällä hetkellä tyttöjen huoneesta. Olen tuon Kaivo-kankaan ostanut aikoinani ensimmäiseen omaan asuntoon muuttaessa alkoviin verhoksi ja siitä lähtien se on kulkenut matkassani lähes viisitoista vuotta toimien niin alkovin -sivuverhona, ikkunaverhona ja jopa pöytäliinana :).

Olohuoneen korkeantilan pääkankaaksi valitsimme lopulta Marimekon Tuuli -kankaan, jonka ostimme Tornion Marimekon myymälästä. Tuota kangasta myydään noin metrin paloissa, joten jouduimme ottamaan käänteiden vuoksi hieman extraa ja näin ollen loppukankaasta saimme myös keittiön ikkunaan kapan :). Verhojen ompelu tapahtui myös Torniossa Kangaskukkula nimisessä liikkeessä ja sieltä valitsimme pääkankaalle kaksi valkoista sivuverhoa. Heiltä löytyi täydellinen valkoinen sävy, joka sopi Marimekon Tuuli-kankaaseen kuin nappi silmään ja hintakaan ei ollut päätähuimaava. Muutoinkin tuolta Kangaskukkulasta löytyi kankaita moneen lähtöön. Ihan pakko siis tässä syksyn päälle tehdä sinne uusi visiitti, sillä verhon tarvetta löytyy vielä muun muassa yläkerran makuuhuoneista :).

Jokaiseen verhoon on ommeltu rypytysnauha yläosaan ja verhoja saa täten kivasti itsekin muotoiltua joka enemmän tai vähemmän "laineille". Painoja näille kankaille ei tarvinut laittaa, koska ne ovat itsessään jo hyvin laskeutuvat ja ryhdikkäät.

Kuten kuvista näkyy, ei meillä voi tällä hetkellä pöydillä pitää lainkaan mitään kynttilöitä tms, koska nuorimmaisemme on siinä iässä, että kaikki mikä on käden ulottuvilla saattaa "tarttua käteen";) Ehkäpä jouluna saattaa olla jo toinen tilanne, kun ikää alkaa olla vähän enemmän...

Meidän säädettävät seinävalot jäivät nyt osittain verhojen taakse, mutta koska niihin on vaihdettu led-valot, voimme pitää niitä silti päällä verhojen takanakin ja ne tuovat sieltä kivasti tunnelmavalaistusta. Aikaisemmin noissa seinävalaisimissa oli halogeenilamput ja ne kuumenivat niin tulikuumiksi, ettei niihin olisi kädellä pystynyt koskemaan, saati sitten verhoa eteen laittamaan. Voisin ehkä muutenkin kirjoittaa joku kerta enemmän kokemuksia noista led-valaisimista, koska meillä on siirrytty käyttämään pääsääntöisesti vain niitä. Nykyisinhän niissä ei ole saatavilla ainoastaan sitä sinistä valoa, vaan esimerkiksi meidän led-lampuista värisävynä on päivänvalon väri.

Nyt saimme siis uudet verhot sekä keittiöön (kappa Marimekon kankaasta sekä kaksi valkoista sivuverhoa isompaan ikkunaan) sekä korkeaan tilaan nämä kuvassa näkyvät kolme verhoa. Mietimme ensin kolmea valkoista sivuverhoa korkeaan tilaan, mutta jätimme tuon toisen puolen nurkan vielä ilman verhoa...eikä se silti näytä tasapainottomalta.

Sisällä on nyt tapahtunut lyhyen ajan sisällä huomattavia muutoksia (uudistettu lastenhuone sekä nyt nämä verhot). Seuraavaksi ostoslistalla onkin sitten pihatarvikkeita...muurinkiveä, laattaa ja sen sellaista.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille :)!

-J-

Iltojen pimentyessä

Kesä alkaa olemaan ohitse, vaikka tänään vielä ainakin täällä Oulussa saatiin nauttia ihanan aurinkoisesta päivästä. Aamuisin on kuitenkin ollut jo sen verran kirpakka sää, että pyöräillessäni viikolla töihin jouduin laittamaan hanskat käteen! Flunssa on myös tehnyt tuloaan meidän perheeseen ja molemmat tytöt joutuivat olemaan perjantaina sen vuoksi päiväkodista kotona ja minä heidän kanssaan. Itsellänikin orastavia flunssan oireita on jo ollut, mutta siitä huolimatta tänään oli pakko päästä juoksemaan täällä Oulussa järjestetty likkojen lenkki.

Taisinkin kesään alussa mainita, että teimme ystäväni kanssa päätöksen yhteisistä juoksulenkeistä kerran viikossa. Välillä tuo suunnitelma on pitänyt, mutta välillä on tullut jopa parin viikon taukoja. Siitä huolimatta lähdimme tänään testaamaan meidän kunnon likkojen lenkille ja juoksukuntomme taisi yllättä meidät molemmat positiivisesti! 7,5 kilsaa taittui juosten Oulun katuja mukaan lukien Nallikarin ihanan rannan ja Tuiran kauniit siltareitit. Ensi vuonna ehdottomasti uudestaan mukaan. Loppuverryttelykin oli mieluinen; jammattiin Raatin Stadionilla Juha Tapion esityksen mukana :).

Seuraavaa etappia emme vielä päättäneet, mutta yhteisiä juoksutreenejä kyllä jatketaan talveen asti. On se niin vain monin verroin mukavampaa, kun on lenkkikaveri seurana :).

Syksyssä parasta on pimenevät illat, koska rakastan kynttilöitä. Tänään kaivoinkin viikonlopun kunniaksi tuikut esiin ja sytyttelin muutamia kynttilöitä palamaan. Oli pakko ikuistaa muutama kuva.

Kuvissa näkyy myös pieni pilkahdus meidän uusista verhoista. Kyllä, nekin ovat nyt vihdoin ja viimein paikallaan ja niistä kirjoitan lisää huomenna ;).

Näihin tunnelmiin; ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille :)!

-J-

Tyttöjen uusi valtakunta

Kun nuorimmaisemme reilu vuosi vuosi sitten syntyi, päätimme kokeilla hänen kasvaessaan tytöille yhteistä huonetta. Esikoisellamme oli viime syksyyn asti käytössä yläkertamme pienin makuuhuone (vajaa 10 neliötä), mutta tähän huoneeseen emme olisi heitä millään lelujen kanssa saaneet mahtumaan. Yksi vaihtoehto olisi ollut sisustaa erikseen heille leikkihuone ja nukkumishuone, mutta halusimme ainakin toistaiseksi säilyttää yläkerrassa yhden makuuhuoneen vierasmakkarina, joten päädyimme vaihtamaan vierasmakkarin ja lasten huoneen päittäin. Näin ollen lastenhuoneen neliöt nousivat noin 13 neliöön.

Viime syksynä saimme, appiukon avustuksella, maalattua ja tapetoitua uudelleen tulevan lastenhuoneen. Sisustimme sen tuolloin entuudestaan olemassa olevilla kalusteilla ja tarkoituksenamme oli myöhemmin kalustaa huone loppuun. Tähän asti huone on ollut niin sanotusti tuossa samassa tilassa ja nyt kun nuorimmaisemmekin olisi pikku hiljaa siirtymässä nukkumaan samaan huoneeseen isosiskonsa kanssa, oli huoneelle tehtävä jotain. Esimerkiksi nuorimmaisemme vaatteet piti saada mahtumaan samaan huoneeseen sekä iso kasa leluja tarvitsi säilytyspaikkaa muualta kuin lattialta :).

Tästä lähdettiin viikko sitten liikkeelle...Hmm, mitäs tälle huoneelle tehtäisiin?

Kuvassa olevaan vaatekaappiin ei olisi enään mahtunut yhtään ylimääräistä tavaraa...

Jotain oli keksittävä, sillä alakerrassa odotti vielä iso laatikollinen kirjoja, barbeja sekä muita nuken tarvikkeita...

Näistä tunnelmista siis lähdettiin liikenteeseen. Teimme viime viikon lauantaina Ikea-reissun koko perheen kera Haaparannan Ikea-tavarataloon ja tällä kertaa myönnän, että olisimme voineet valmistautua paremmin! Yleensä olen jo valmiiksi laatinut netin avulla ostoslistan, johon olen kirjoittanut tuotteiden varastopaikat jne. Nyt minulla ei ollut siihen "aikaa" toisin sanoen en vain saanut sitä tehtyä.

Sen sijaan, että mieheni olisi voinut heti tavarataloon saavuttuamme suunnistaa varastolle ja noutaa sieltä kyseiset tuotteet, maksaa ne ja mennä edeltä pakkaamaan autoon, etenimme osasto osastolta eteenpäin ja siinä samalla kirjoitin noita varastopaikkoja ylös. Lähes 3 ja puolen tunnin "shoppailun"olisi kevyesti saanut lyhennettyä puoleen tuolla ennalta valmistumisrituaalilla...Ensi kerralla sen muistan!

Ikeasta selvittiin ja heti sunnuntaina aloitimme muun muassa kaappien kokoamisen. Viikko siinä vierähti ja perjantaina alkoi olla valmista. Enään puuttuu peili ja muutama taulu seinältä,mutta muuten huone on valmis. Tältä se nyt siis näyttää. Tervetuloa tyttöjen uuteen valtakuntaan:

Nyt kelpaa tyttöjen leikkiä ja sen kyllä huomaa, sillä molemmat tytöt haluaisivat pääsääntöisesti olla vain yläkerrassa omassa huoneessaan :). Esikoisen voi jo huoletta päästää yksin yläkertaan, mutta nuorimmaisen siellä leikkiessä paikalla on ehdottomasti oltava vielä joku aikuinen. 

Ikeasta mukaan lähti siis mukaan lisää Stuvan vaatekaappeja, hylly, lelujen säilytys lokerikko-pöytä, magneettitaulu sekä muutama pienempi juttu. Ja nyt on jokaisella tavaralla oma paikkansa :).

-J-

Puistoretkellä

Ensimmäinen kunnon tarhaviikko on nyt sitten menestyksekkäästi takana molemmilla tytöillä. Oman lisähaasteensa kuluneeseen viikkoon toi kuitenkin ulkona vallitseva hellesää. Itseäni hirvitti ajatella töissä ollessani meidän 1 -vuotiasta ulkoilemassa useamman tunnin hoitopäivästä paahtavassa kuumuudessa. Kotihoidossa nimittäin välttelimme paljon kesäaikaan keskipäivän aurinkoa ja välillä kun mittari kipusi lähemmäs kolmeakymmentä astetta hän pysyi sisällä. Päiväkodissa onneksi löytyy pihalta muutama suojaisampi nurkkaus, jonne auringonvalo ei pääse suoraan paistamaan ja juomapullot sekä aurinkorasvat olivat kovassa käytössä viikon aikana. Muutamana päivänä tyttöjä hakiessani nuorimmaisemme olikin juuri "juomapisteella" oma vesipullo tiukasti kädessä :). Onneksi ensi viikolle on luvattu jo hieman inhimillisempiä kelejä :). Auringonpaiste ja lämpö on ihanaa, mutta 30 astetta on kyllä jo liian kuuma sää.

Syksy kuitenkin kolkuttelee jo ovella ja siitä alkumakua on tuonut pimenevät illat. Täytyy siis ottaa kaikki ilo irti näistä viimeistä kesäpäivistä. Niimpä suuntasimmekin tänään koko perheen voimin Oulun keskustaan Hupisaarille ja Ainonlan puistoon retkieväät mukanamme.

Vaikka olemme asuneet Oulussa jo yhdeksän vuotta, ei kyseisessä puistossa ole tullut vierailtua kuin muutaman kerran aikaisemmin. Itse asiassa miehelleni tämä oli ensimmäinen kerta. Korkea aika siis tehdä perheen voimin oma retki kyseiselle alueella, josta Oulu myös hyvin tunnetaan.

Sää oli päivällä mitä otollisin ulkoiluun lasten kanssa. Lisäksi puiden ja siltojen lomassa kävellessä sekä  pienten koskien pauhatessa vieressä, sää tuntui parhaalta mahdolliselta :)!

Saavuttuamme alueelle noin puolen päivän aikaan, etsimme heti ensimmäiseksi hyvän paikan levittää viltit maahan. Tyttöjen kanssa liikenteessä ollessa tietää jo kokemuksesta, että kun ensin huolehtii massut täyteen, sujuu loppuaika huomattavasti mukavammin.

Kylmälaukkumme täyttyi tänään kaupan valmiista antimista. Meillä oli mukana valmis salaattisekoitus, joka sisälsi myös salaattikastikkeen ja pienet leivänpalat. Salaatin seurana meillä oli broileripyöryköitä, viinirypäleitä, mansikoita, patonkia ja muutamaa eri levitettä sille sekä jälkkäriksi kahvia ja pullaa.

Eväisen syönnin jälkeen suuntasimme kohti vastikään rempattua leikkipuistoa, mutta matkalla sinne ihmiteltiin muun muassa vikkeliä oravia sekä syötettiin sorsia.

Leikkipuisto kruunasi tyttöjen "retken". Alueelta löytyi todella monipuolisesti keinuja, liukumäkiä ym. niin pienelle kuin isommallekin käyttäjälle. Molemmillä tytöillä meno oli sen verran kovaa alueella laitteesta toiseen, ettei kuvaamaan juuri ehtinyt pysähtyä ;). Muutama otos sieltäkin tuli kuitenkin onneksi napattua.

Tänne tullaan kyllä ehdottomasti pian uudestaan, sen verran haltioissaan tytöt olivat.

Aina ei tarvitse lähteä kauas lomamatkalle, kun omasta kaupungistakin löytyy mukavaa ja mielekiintoista ajanvietettä :).

-J-