Karhunpoika sairastaa

Nuorimmaisemme flunssa yltyi viikonloppuna sen verran kovaksi, ettei päivähoitoon ollut menemistä nyt alkuviikosta. Kuumetta ei onneksi ole, muttei se aina edes noin pienellä sitä vaadi, että perusvointi heikkenee huomattavasti. Meillä molemmat tytöt ovat sellaisia, että unissaan yskiessään he lopulta oksentavat (sitä keuhkoihin kertynyttä limaa..) ja näin on ollut nyt muutamana yönä. Onneksi nyt näyttää jo valoisammalta ja tänään neitokainen oli jo selkeästi terveemmän oloinen.

Keväällä kaksi vuotta täyttävä juniorimme on ottanut kehityksessään aimo askelia eteenpäin ihan muutaman viime viikon aikana. Pari viikkoa sitten hän esimerkiksi puhui jo useita sanoja, mutta tänä päivänä suusta tulee jopa kolmen sanan lauseita, ihan huippua :)! Ainut itseäni vaivaava asia, on tutti! Niin monta kertaa siinä on päästy hyvin lähelle tilannetta, jossa tutti on otettu vain yöunille, mutta sitten yleensä tyttö on sairastunut jossain vaiheessa tai hampaita on tullut ja tutti on taas ollut enemmän kuvioissa mukana...Tänäänkin se oli aika lailla koko ajan suussa...Esikoiselta saimme tutin vieroitettua jo 1 v 3 kk:n iässä. Asetan takarajaksi sen 2 vuoden iän...sitten siitä on päästävä.

Ihan selvästi äidin tyttö; luutu kädessä ;)

Tänään täällä Oulun seudulla on tullut taas ihan kiitettävästi lunta. Ei sillä ettenkö pitäisi lumestä, talvihan on mun lempivuodenaika, mutta juuri tänään meillä ei ollut "lumen kolaajaa".  Mieheni käy tällä viikolla töiden jälkeen opiskelemassa sellaisella salibandyn erotuomarikurssilla ja on kotona vasta iltaysin jälkeen. Tyttöjä tuossa hetki sitten nukuttaessani mietin, että kuuluuko tuo niin sanottu auton pörinä meidän pihasta. Ja kyllä vain, naapurimme oli tullut tekemään meille omalla Popcatillään lumityöt :)! Ja tämä ei edes ole ensimmäinen kerta...Olemme heille niin kiitollisuuden velkaa ;). 

Huomenna nuorimmaisemme pääsee onneksi siskonsa lailla takaisin tarha-arkeen ja purkamaan energiaansa leikkikavereiden seuraan. Ja minä puolestani oman sorvin ääreen :). Mukavaa viikonjatkoa kaikille :)

Mutta ennen kuin toivotan hyvät yöt, niin tässä kuva viikonlopulta meidän olkkarin portaikon alta..hieman muutosta edelliseen..ja nyt on tunne, että alakertamme perusilmettä täytyy saada valkoisemmaksi...Portaat ja ruokapöytä saa jäädä ruskeiksi, mutta muuten vaaleampaa kalustetta ym. tilalle :). 

-J-

Lauantain touhuja

Vapaapäivät ovat kyllä niin parhautta! Vaikka töitä on mukava tehdä, niin kyllä vapaat tulevat aina tarpeeseen. Työpäivinä kun ei juuri ehdi muuta kuin käydä töissä, hakea lapset tarhasta, tehdä ruuan, istahtaa ehkä tunniksi leikkimään tyttöjen kanssa, kunnes onkin jo iltapesun ja nukkumaanmenon aika. 

Tänään meillä ei ollut mitenkään erikoinen lauantai, mutta monesti juuri tällaiset vapaapäivät ovat sitä parhautta ja sisällä kylpee päivän päätteeksi ihana hyvänolon tunne. 

Nukuttiin aamulla hieman normaaliarkea pidempään; tytöt ja mieheni heräsivät puoli kahdeksan maissa ja minä sain tänään nukkua yhdeksään (huomenna on sitten miehen vuoro...). Kylläpä teki vain terää nukkua viikolla nukuttujen keskiarvolta kuuden tunnin yöunien jälkeen lähes kymmenen tunnin yöunet. 

Aamupalan ja -touhujen jälkeen suuntasimme koko poppoolla kauppaan. Kotiin palattuamme olikin jo lounaan ja nuorimmaisemme päiväunien aika. Esikoisemmehan ei enään nuku päiväunia muuta kuin silloin tällöin viikolla päiväkodissa. Minä puolestaan aloitin kauan suunnitelmissa ( ja omalla "to do-listalla") olleen takan pesun...enkä nyt tarkoita vain takkaluukkuja, vaan koko kompleksia...sen verran nokea ja likaa oli viime pesun jälkeen ehtinyt kertyä siihen. 

Välipalan jälkeen mieheni otti tytöt mukaan katsomaan paikallista salibandyottelua ja minä sain niin sanotusti omaa aikaa. Käytin sen aika lailla "koko perhee hyväksi" siivoillen. Tosin, olen jo ehkä aiemminkin saattanut mainita, että se on musta ihan jees eli tapa jolla saan helposti aivot narikkaan ;). Kerkesin myös kokoata päivällisen ennen kuin konkkaronkka palasi pelistä kotiin. 

Iltasella katsottiin yhdessä telkkua ja käytiin saunassa. Eli toisaalta ihan touhukas lauantai, mutta huomisen vapaan voikin sitten puolestaan pyhittää vaikka kokonaan ulkoilulle ja ulkona olemiselle.

Siinä se puhdas takka nyt sitten on :) Tosin takan uudelleen maalaaminen taitaa olla pi

an edessä.

Ehkä yksi maailman parhaimmista siivousaineista! Tällä pesin tänään koko takan sekä muun muassa kuvassa näkyvän kivitason :)

Näkymä sohvalta keittiöön...Ehkä yksi parhaista näkymistä kotoamme :)

Nyt vielä hetkeksi lukemaan toisten blogien kuulumisia ja sitten untenmaille...

Ihanaa viikonloppua kaikille :)!

-J-

Vuosi sitten...

Muistan niin hyvin vuoden takaisen hetken, kun kirjoittelin ensimmäistä tekstiä blogiini. Oman  blogin kirjoittaminen oli hautunut mielessä vuoden päivät ja päätös siitä sinetöityi lopulta vuoden takaisena tammikuisena maanantai -iltana. Adrenaliiniä oli ensimmäisten postausten aikana veressä varmasti yhtä paljon kuin aikoinaan nuorempana asettuessani sukset jalassa lähtöviivalle. Oli se vain niin jännä tunne julkaista ensimmäinen oma teksti ja seurata miten lukijat lisääntyivät viikko viikolta. 

Omasta arjesta, matkustamisesta, sisustuksesta sekä elämän pienistä ja suurista haaveista kirjoittaminen tuntui hyvin luontevalta ja mieluisalta ja on sitä edelleen. Itsensä ilmaiseminen kirjallisesti on ollut pienestä asti minun juttuni, ensin päiväkirjojen, kirjeenvaihdon, kirjevihkojen ja sähköpostin muodossa ja nykyisin oman blogin kautta. Kyllähän tämä on yhdenlainen päiväkirja omasta elämästä, vaikkei tänne kaikkea siitä kirjoitakaan. Itselle kuitenkin piirtyy muistiin tietystä hetkestä tai kuvasta myös ne kirjoittamatta jätetyt asiat ja tapahtumat. Ajattelin, että on sitten vanhempana kiva muistella omia tekemisiään, mutta täytyy myöntää, että kyllä noita omia postauksia tulee jo nyt kelattua taaksepäin, esimerkiksi vuoden takaiselle Amerikan Road Tripille on aina yhtä ihanaa palata fiilistelemään.

Blogillani toivon pystyväni tuottamaan iloa myös muille niin teille tutuille kuin teille vielä minulle tuntemattomille ihmisille. Saa nähdä minkälainen blogini on tulevaisuudessa, mutta uskon senkin jollain asteella kehittyvän eteenpäin ihan jo pelkän kokemuksen karttuessa tästä bloggaamisesta. Mukavana harrastuksena sen aion pitää ja kirjoittelen aina silloin kuin arjen kiireiltäni ehdin, toisinaan tiheämmin ja toisinaan voi vierähtää useampikin viikko. Onneksi sain viikko sitten vaihdettua itselleni uuden puhelimen ja sain siihen asennettua vihdoin ja viimein Instagram -tilin, joten sitä varmasti tulee päivitettyä jatkossa tiheämmin. 

Kuluneen vuoden sisään mahtuu matkustuaiheen tiimoilta jo aiemmin mainitsemani ikimuistoinen Amerian Road trip. Tuo reissu oli muutaman kuukauden kestoinen ja oheisesta postauksesta pääsette halutessanne lukemaan ko. matkaa http://elamaatuomipellonlaidalla.blogspot.fi/2014/01/jannitys-nousee.html. Palasin maaliskuun viimeisenä päivänä äitiyslomalta takaisin työelämään ja kesälomienkin kuluessa lapsia hoitaessa kotona emme sen suurempia reissuja tehneet. Tänä vuonna kuitenkin talvilomalla hyppäämme taas sinivalkoisten siipien kyytin ja lennämme pariksi viikoksi uuteen matkakohteeseen. Aikaisemmat reissut ovat sisältäneet paljon luonnonihmeitä ja -nähtävyyksiä, mutta tämä tuleva lomakohde onkin sitten sieltä päinvastaisesta suunnasta. Toisin sanoen mennään sellaiseen maahan, jossa lähes kaikki on rakennettu keinotekoisesti suurella rahalla. Lomakohteemme on Dubai. 

Pikkuhiljaa ajatukset alkavat siirtyä edessä häämöttävään lomaan ja kylläpäs sitä näin vuoden tauon jälkeen taas odottaakin pääsyä jonnekin kauas. Olemme monta kertaa mieheni kanssa todenneet, ettei meiltä onnistu lomailla kotosalla, koska me vain touhuaisimme kotona kaikkien niiden tekemättömien asioiden parissa. Parasta siis lähteä reissuun, jotta pääsee täysin rentoutumaan. Sen lisäksi etenkin miehessäni asustaa pieni-suuri maailmanmatkaaja -luonne, joten kun edellisestä reissusta kotiudutaan, on uutta jo alettava suunittelemaan ;). Kerranhan täällä vain eletään, niin otetaan siitä ajasta sitten jokainen haluamallamme tavalla kaikki irti :).

Meillä on yläkerrassa aula, jonka teemana on "amerikka"...kumpuaa tästä matkustus-harrastuksesta...

Vuoden aikana kodissamme suurimmat muutokset tapahtuivat lastenhuoneessa http://elamaatuomipellonlaidalla.blogspot.fi/2014/08/tyttojen-uusi-valtakunta.html pienen rempan merkeissä sekä lisäksi olohuoneemme sai kauan kaivatut verhot http://elamaatuomipellonlaidalla.blogspot.fi/2014/08/olohuoneen-korkean-tilan-verhot.html ja keittiöön ilmeistyi uudet tuolit http://elamaatuomipellonlaidalla.blogspot.fi/2014_04_01_archive.html.

Lisäksi joukkoon mahtui muitakin pienempiä hankintoja. Tänä vuonna ajatuksissa on uudistaa ainakin meidän makuuhuone-pukeutumishuone -yhdistelmää ja siihen liittyen laitoinkin sieltä eilen nettiin myyntiin huonekaluja ja tänään niistä on myyty jo puolet! Myös alakerrassa olohuone - työhuone -akselilla tulee tapahtumaan jotain pientä. Jossain vaiheessa lattia menee alakerrasta vaihtoon, muttei vielä tänä vuonna...antaa lasten naarmuttaa nyt tämä vanha ja vaihdetaan uuteen sitten kun alkavat olla siinä iässä, ettei tuhoa enään synny niin paljon ;). Myös meidän TV-seinän alakerrassa haluaisin purkaa, mutta se onkin sitten helpommin sanottu kuin tehty, koska sen alla menee aika monet sähköpiuhat :(.  

Vuoden aikana on juhlittu niin merkkipäiviä kuin hyvän ystävän häitä ja polttareita. Paljon ihania arjen hetkiä sekä lasten kasvua ja kehittymistä. Toivotaan, että tuleva vuosi olisi sisällöltään myös yhtä tapahtumarkas ja toisaalta miksei olisi; itsehän me päätämme joka päivä millaiseksi haluamme kyseisen päivän muodostuvan :). 

Toivon, että pysyt matkassa ja ihan parasta olisi jos jättäisit käynnistäsi kommenttia. Näin kuulisin myös teidän lukijoiden ajatuksia ja mietteitä :)!

Ihanaa vuotta 2015 teille kaikille <3!

-J-

Joulu jo taakse jäi...

Niin se vain vuosi vaihtui ja tämän vuoden puolelle on mahtunut jo monenmoista tapahtuman täyteistä päivää. Loppiaisen tienoilla käytiin koko perheellä Savossa sukulaisten luona kyläilemässä ja kuluneella viikolla olen ollut muutaman päivän työreisulla Etelä-Suomessa. Nyt olen toista päivä vapaalla ja tänään vihdoin ja viimein sain siivottua loputkin joulujutut pois. Hieman myöhään venähti niiden kanssa...Mutta on se vain taas vaihteeksi ihanaa katsella "ei niin runsaasti" koristeltua ja sisustettua kotia ;).

Pastellin sävyt ajavat kovasti jalansijaa niin sisustuslehtien palstoilla kuin usean perheen kotonakin. Itse olen niissä sävyissä kallistunut sisustuksessa ainoastaan vaaleanpunaisen puoleen, ja sekin sävy vain tehostevärinä musta-valko-harmaa-ruskeaan -värimaaillmaan. Tällä hetkellä se näkyy meillä ainoastaan keittiössä tulppaaneiden muodossa, mutta ajattelin vaihtaa vielä olohuoneeseen kaksi vaaleanpunaista satiinityynyä.

Muumit asettuivat keittiössä taas aitiopaikalle ja päätimme alkaa keräämään myös Arabian lanseeraamia uusia Muumi-keräilylautasia, joista viime vuoden puolella ilmestyi joulumarkkinoille ensimmäinen kahden lautasen pakkaus. Tuossa pakkauksessa on mukana Fazer ja Muumipeikko unelmoi -lautaset (mukeissahan nämä ovat juuri ne kaikista arvokkaimmat ja suosituimmat). Kärkkäiseltä tätä rajoitettua lautaserää näytti saavan edullisimmin hintaan 49,95€ ja ainakin Oulun keskustan myymälässä niitä on vielä saatavilla.

Muumisuosio näyttää jatkavan vahvaa suosiotaan ja uusi mukikin näytti ilmestyneet kauppojen hyllylle...Sen onneksi ehtii hankkia hieman myöhemmin. Haasteena tässä keräilyssä on mukien ja oheistuotteiden esillepano kodissa...ei haluaisi laittaa niitä astiakaappiin piiloon. Miten te muut säilytätte Muumi-astioitanne; näkösällä vai muiden astioiden joukossa kaapissa? 

Hyvää viikonloppua kaikille :)!

Ja nyt ulos lumitöihin...sitä näyttää satavan ;)

-J-