sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Toiminnallinen sunnuntai lasten kanssa

Jälleen yksi viikko alkaa olemaan plakkarissa ja uutta kohti mennään. Kiireistä on ollut, etenkin työpäivinä. Tuolloin ei juuri muuta ehdi kuin hakea lapset päiväkodista, laittaa ruuan, tehdä muutamat välttämättömät kotityöt (keittiön tasojen puhtaanapitoa, astioiden ja pyykin pesua jne.). Pyrimme mieheni kanssa jakamaan kotitöitä niin että välillä toinen pystyy irrottautumaan kotitöistä lasten kanssa leikkimään tai sitten lähtemään esimerkiksi urheilemaan. Minäkin jopa sain itseni hiilattua kahvakuulailun pariin kuluneella viikolla :). Iltaisin uni tullut itsellenikin jo ennen kymmentä. Toisaalta hyvä niin, koska aamulla minulla kello herättääkin yleensä viiden kieppeillä. Muu porukka herää reilun tunnin minun perään. 

Tämän kiireen keskellä huomaan, että vapaapäivämme ovat painottuneet jo pidemmän aikaa aika lailla kotoilulle. Sen lisäksi olemme myös tehneet koko perheellä jotain kivaa, kuten viime viikolla kävimme Liminganlahden luontopuistossa ja tänään veimme tytöt katsomaan Haukiputaalle heidän suuressa suosiossa olevaa Titi-Nallea. 

Vaikka omalle perheelle aikaa tulee luonnollisesti järjestettyä, huomaan silti potevani aika ajoin huonoa omaatuntoa siitä, kuinka vähän näen nykyisin muita ystäviäni/sukulaisiani. Minusta on tullut myös todella huono puhelimen käyttäjä muutakuin some-maailmassa :(. Tunnistan tässä kehitysalueeni ja yritän ottaa itseäni kiinni niskasta! Jonkun verran ollaankin jo sovittu kylästelyitä tai muita treffailuja tuleviin viikkoihin ja kuukaisiin ja huomaan, että näin reilusti etukäteen suunniteltuna homma toimii paremmin :). 

Tänään kuitenkin oli "oman perheen päivä" ja vuorossa oli Titi-Nallen konsertti Haukiputaan Jatulissa. Molemmat tytöt ovat pienestä asti tykänneet noista suurista valtaisista nalleperheen asukeista sekä tottakai heidän keulahahmostaan Riittä-tädistä. Tämän päivän konsertti koostui tutuista lauluista ja oli pitudeltaan tunnin mittainen. Paikalle oli kertynyt valtaisa määrä niin lapsia kuin heidän vanhempiaankin. 


Tytöille tämä oli kolmas kerta Titi-Nalle -konsertissa ja edelleen tutut laulut ja nallet jaksavat innostaa heitä :). Ikaalisissa vierailimme pari kesää sitten nalleperheen talossa ja tulevana kesänä suunnitteilla on uusi käynti samaiseen paikkaan kesälomalla. 


Kaksivuotiaammekin jaksoi keskittyä ja tanssia lähes koko tunnin esityksen ajan ja nyt taisi olla hänelle oikeasti se ensimmäinen kerta, kun hän jotain koko konsertista edes ymmärsi ;).


Nelivuotiaamme yllätti meidät vanhemmat puolestaan karistamalla aikaisemman jännityksen nallejen halaamisen suhteen. Niin hän uskaltautui ihan oma-aloitteisesti halaamaan noita paikanpäälle saapuneita neljää isoa nallea. 


Ja mikä loistavinta, että noita hahmoja pääsevät lapset halaamaan ja uskon, että varmasti tänäänkin jokainen halukas pääsi haluamansa nallen kainaloon...niin kauan nuo nallet tuolla paikan päällä esityksen jälkeen olivat :).


Tästä riittää tytöillä puhumista vielä moneksi viikoksi ja jopa vuodeksi ;). 

Kotiin palattuamme ilta kuluikin sitten pihalla; eilisiä myrskytuulen "tuhoja" raikoten sekä nurmikkoa ajaen. Meillä tosiaan trampoliini lensi kaaressa aitaan, jättäen alle omenapuun. Tämän lisäksi vielä grilli kaatui terassille hajoten aika lailla toimintakyvyttömäksi. Että tuli sitten damagea ihan kunnolla...

Uusi viikko on kuitenkin pian aluillaan, joten toivotaan, että vältytään myrskyiltä ja että se aurinko vihdoinkin alkaisi lämmittämään :)! Ihanaa viikkoa kaikille!

-J-


 

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Retkellä luontopuistossa

Käydessämme taannoin nuorimmaisen kanssa 2 -vuotis neuvolassa saimme sieltä matkaan esitteen Liminganlahden lintukeskuksesta. Mieheni oli vastikään käynyt tuolla työporukan kanssa ja oli ehdottomasti sitä mieltä, että tuonne täytyy joku kerta lähteä lasten kanssa. No tänään oli sitten se päivä :).


Lähdimme matkaan heti aamusta, jotta olisimme perillä kun luontokeskus avaa ovet eli klo kymmenen maissa. Nuorimmaisemme päiväuniaika on yleensä puolen päivän aikaan, joten suunnittelimme, että hän nukahtaisi paluumatkalla autoon. Toiseksi mieheni kertoi tuon paikan olevan todella suosittu, joten parempi mennä sinne ajoissa ennen suurinta ihmisvyöryä.


Luontokeskuksen näyttelyssä oli meidän lisäksi vain yksi perhe, joten lapset pystyivät hyvin omaan tahtiin liikkumaan paikasta toiseen ja katselemaan ympärillä olevia lintuaiheisia opasteista sekä esityksiä. Omatoimisesti kun näyttelyn kiertää läpi, niin se on maksutonta, mutta opastettu ryhmäesitys maksaa 50 €/h. 


Tyttöjä kiinnostivat eniten lintuaiheiset pelit, joita oli lukuisia sekä lintujen äänet, joita sai tunnistaa. 



Isommille lapsille, etenkin jo kouluiän saavuttaneille, näyttely tarjoaa varmasti vielä laajemman tutustumiskäynnin lintujen maailmaan.



Pienille lapsille tosin juuri nämä pelit tuovat kivalla tavalla lintujen maailmaa tutuksi. Esimerkiksi tässä yllä olevassa kuvassa tytöt pelaavat peliä, jossa eri linnuille piti tuoda suuhun heidän syömäänsä ruokaa (sammakoita, kaloja, siemeniä jne.).


Näyttely huipentuu, ainakin meidän lasten mielestä sen keskelle rakennettuun lintutornin linnunpesään. 



Kuvitteelliseen lintutorniin oli rakennettu ihana linnunpesä, jonka sisälle ois kyllä voinut jäädä vaikka nokkaunet ottamaan :). Lintutornin alakerrassa oli puolestaan hauska kuvitteellinen merikämppä.


Näyttelystä matka jatkui luontokeskuksen pihalle, jossa oli lapsille rakennettu pienimuotoinen leikkikenttä. Isin paistaessa meille retkievääksi makkaroita, tytöt kävivät läpi kaikki pihan kiipeilytelineet, keinut jne. 


Luontokeskuksen edestä lähtevät pitkospuut noin 500 m päässä sijaitsevalle lintutornille, mutta sen me jätimme tällä kertaa välistä. Ajattelimme sen olevan ajankohtaisempi sitten, kun tytöt osaavat itse kunnolla katsoa kiikareilla...





Makkarat ja retkieväät maistuivat ja hupenivat nälkäisiin suihin. Puolen päivän jälkeen kotiin palatessamme autossa oli kaksi tyytyväistä ja väsynyttä pikkuneitiä :).

Poislähtiessämme paikan päälle oli ehtinyt saapua lukuisia muitakin lapsiperheitä, turisteja jne. Muun muassa leikkipaikka oli niin täynnä, että omaa vuoroa laitteisiin olisi saanut odottaa tovin. Kannattaa siis mennä tuonne heti aamusta, jos haluaa välttää pahimman ruuhka-ajan :).

Mukavaa sunnuntain jatkoa :)!

-J-

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Toukokuussa juhlitaan

Toukokuun alkuun mahtuu monta juhlapäivää. Ensin vietettiin nuorimmaisemme kaksi -vuotissyntymäpäivää ja tänään minä muiden äitien ohella vietän äitienpäivää. Tällä kertaa se on viides lajiaan :)! 

Meillä äitienpäivä kuten myös isänpäivä koostuvat pienistä huomaavaisuuksista ja eleistä ei niinkään mistään suurista lahjoista. Tänään minä sain nukkua pidempään ja aamupala tuotiin sänkyyn. Siinä meitä oli sitten aamu yhdeksältä neljä sängyssä, joista kaksi hamusi aamupalaani tarjottimeltani. Tytöt meinasivat, että nyt ollaan retkellä äitin ja isin sängyssä ;). Aamupalan jälkeen keittiössä odotti vielä tuorekahvi pullan kera sekä ruusu ja tyttöjen päiväkodissa tekemät lahjat <3.


Päivä on vasta puolessa välissä ja meidän nuorimmainen nukkuu parasta aikaa päiväuniaan omassa huoneessaan. Kun hän herää, lähdemme takaisin pihalle, jossa aamupäiväkin kului. Sää on nyt mitä otollisin ulkoilulle ja pihalla olemiselle. Ajateltiin myös "avata grillikausi" tänään, joten päivälliseksi luvassa jotain herkkua grillin uumenista ;).

Täytyy vielä hetkeksi palata viime keskiviikkoon, jolloin siis kävimme nuorimmaisemme 2 -vuotisneuvolassa ja muutenkin vietimme aamupäivän kahden kesken...Neuvola tarkistuksessa hänen pituudeksi mitattiin 84,2 cm, painoksi 11,3 kg ja päänympärykseksi 48 cm. Keskikäyrällä mennään, tosin pituudessa hän on hieman keskikäyrän alapuolella, mutta tuskin näistä meidän tytöistä mitään kovin pitkiä tuleekaan. Vaikka itse olen lähes 170 cm pitkä, niin mieheni ja muu suku ei ole niinkään isokokoista....Esikoisemme pituusennuste taisikin olla 165 cm. 

Neuvolakäynti sujui hyvin ja tehtävät, joita nuorimaisemme siellä suoritti (palapelit, tornin rakennukset...) olivat kyllä ehkä jopa liian helppoja hänelle. Sitä se teettää, kun isosiskon perässä kulkee ja hänen kanssaan touhuaa, niin kehitys tapahtuu ihan salakavalasti siinä ohessa. Varmasti muutkin ovat huomanneet tämän suht nopean kehityksen toisen lapsen kohdalla...


Neuvolasta siirryttiin läheiseen supermarkettiin ja sieltä nuorimmaisemme sai uuden pinkin mopon sekä my little ponyn. Tällä hetkellä tuo mopo on ollut vain sisäkäytössä, mutta siirtyy varmasti ulos kun kesä tästä kunnolla alkaa. Kovasti on ollut suosittu lelu, päristelee sillä ees taas joka päivä täällä sisällä. Myöskin isosisko on sllä intoutunut ajelemaan aina välillä. 


Kuvien taustalla ehkä huomaattekin jotain uutta. Kerroinkin aiemmassa postauksessa "uutta olohuoneessa", että meille on tulossa pian lisää uutta olohuoneeseen. Juuri ennen vappua näin kävikin, kun Stockmannilta tilaamamme Sting-hylly kokonaisuus saapui kotiovelle :). Appiukko sattui olemaan täälläpäin käymässä ja auttoi mieheni kanssa kokoamaan tuota hyllykokonaisuutta. Niin meillä oli jo vapuksi tuo kompleksi valmiina. Vajaa vuosi sitten postauksessa "perjantain siivoustouhuja ja sisustushaaveita" tuosta hyllykokonaisuudesta mainitsinkin. Haaveilin aluksi tummasta väristä, mutta lopulta värivaihtoehdoksi vailikoitui perus valkoinen. 


Kuvaan myöhemmin hyllyä lisää...Yllä oleva kuva nimittäin otettiin jo syntymäpäiväiltana. Tällä hetkellä hylly on vähän hassun näköinen, koska muutama osa siitä jouduttiin reklamoimaan (olivat valmiiksi pahasti naarmuisia)...Ne kun saapuvat ja saadaan paikoilleen, niin sitten esittelen tämän ihanuuden vähän paremmin :).

Mutta nyt toivotan kaikille äideille ihanaa äitienpäivää :)! Illalla sytytän kynttilän vielä oman äitini ja molempien mummojeni muistoksi <3.

-J-

tiistai 5. toukokuuta 2015

Aika rientää

Niin se vain aika rientää...ja nimenomaan lasten kasvussa sen huomaa. Tasan tarkkaan kaksi vuotta sitten ja näihin kellon aikoihin olin juuri saapunut mieheni kanssa OYS:siin valmiina synnyttämään toista lastamme. Jos esikoisen synnytys kesti suunnilleen neljä tuntia, niin nopea oli tämä nuorimmaisemmekin syntymä. Säännöllisten supistusten alettua kesti vain kaksi tuntia, kun hän putkahti maailmaan. Kello oli tuolloin kuusi minuuttia yli puolen yön. 


Tänään alkuperäisiin suunnitelmiin tuli hieman muutoksia, kun työpäivä muuttuikin lapsen hoitopäiväksi. Esikoisellemme nousi maanantaina kuume, eikä olotila ollut tänään sen parempi. Oltiin sitten molempien tyttöjen kanssa kotosalla. Tyttöjen nukkuessa päiväunia kaivoin esiin heidän vauvakirjat, koska kuluneen vuoden aikana niihin kirjoittelu on kyllä jäänyt taka-alalle...

Monilla toisen lapsen synnyttyä ei enään tule niin aktiivisesti kirjoitettua noita vauva-/lapsuusmuistot kirjoja. Onneksi olen itse näköjään sen verran kuitenkin ehtinyt nuorimmaiseltammekin tuonne kirjaan rustailemaan, että tärkeimmät alkuvuoden muistot on sinne saatu tallennettua. 

Tänään kirjoittelin noihin kirjoihin taas muutamia muistoja lisää :).


 Toinen tapa, millä olemme tallentaneet "hetkiä" muistiin on videokamera ja sitä kyllä suosittelen muillekin :)! Eräs tuttavamme on sitten tehnyt niistä dvd:itä, niin että yhdellä dvd:llä on yleensä yhden vuoden ajalta videopätkiä :). On se vain niin eri katsoa elävää kuvaa muutamien vuosien takaa; koska esim. sen miten lapsi elehtii & ääntelee unohtaa niin helposti. 


Huomenna meillä on  nuorimmaisemme kanssa edessä 2 -vuotisneuvola ja jännityksellä itsekin odotan tuota käyntiä sekä muun muassa neitimme mittoja :). Siitä on tarkoitus jatkaa ostoksille läheiseen supermarkettiin, sillä ostan synttärisankarille muutaman lahjan (hänen saamillaan syntymäpäivälahjarahoilla). 


Kyseessä on muutama uusi lelu; sekä ulko- että sisälelu. Kotiin päästyämme varmasti otamme ne heti testikäyttöön :). 


Mutta nyt minäkin suuntaan unten maille, sillä aamulla on aikainen herätys...Mukavaa viikon jatkoa sinne ruudun toiselle puolelle :)!

-J- 

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Juhlitaan kaksivuotiasta

 
"Hetket varhaat,
hetket parhaat,
hetket lapsuusaikojen,
muistoissa ne säilykööt
kuin sadut taruaikoijen."
(lainattu yhdestä neitimme synttärikortista..)


Tänään vietimme perheemme nuorimmaisen kaksivuotis -syntymäpäiviä oman perheen, isovanhempien, sukulaisten ja kummien kera. Vielä hänelle riittivät pienimuotoiset juhlat, mutta kuten siskollekin aikanaan niin myös hänelle voisi ensi vuonna kaavailla jo isompia kaverisynttäreitä :). 

Juhlissa tarjoiltiin suolaisena purtavana muun muassa karjalanpiirakoita munavoilla, sekä kana- että kinkkupiirakkaa ja mozzarellasalaattia. Syntymäpäivän kakku oli perinteinen suklaatäytekakku, jossa välissä oli vadelma- ja valniljarahkamousset, päällä valmis kaupasta ostettu Hello Kitty kuva (syötävää vohvelia) ja kermavaahtoa. Vaihtoehtokakuksi olin leiponut porkkanakakun ja lisäksi oli marjapiirakkaa, munkkeja ja keksejä. Iso kiitos anopilleni avusta leipomusten suhteen :)!


Eilinen leipomispäivä ei mennyt ihan niinkuin strömsössä...tämä kuvassa näkyvä kakku on nimittäin toinen lajiaan...ensimmäinen epäonnistui täysin. Lähdin kokeilemaan uutta kakkupohjareseptiä ja pohja kyllä kohosi, mutta oli niin haprasta, että keskikerros hajosi käsiin...No yritin vielä kasata sitä "piiloon" täytteen kanssa, mutta itse täytekin oli jotenkin liian löysää ja valui välistä ulos...Ei siinä auttanut kuin tehdä uusi reissu lähimarkettiin (joka oli päivän 3.ostosreissu ko. kauppaan) ja aloittaa alusta. Säästin alkuperäisen kakun kuitenkin pakkaseen, jos vaikka sitä söisi pahimpaan makeannälkään esim. jäätelön kanssa. 

  
Kuvassa näkyy takarivistössä  mieheni taiteilema keksilinna. Hän ei yleensä innostu leipomuksista tai ruokien esillepanoista, mutta nähtyään kaupassa ko. linnaan ohjeen innostui siitä ja kokosi sen lasten iloksi :). Helppo ja näppärä tapa saada kekseillä näyttävyyttä tarjoilupöytään!


Itse syntymäpäiväsankari heräsi juhliin suoraan päiväunilta ja oli aluksi aika "jäissä", kun paikan päälle oli ehtinyt saapua koko vieraskatras ja kaikki olisivat halunneet häntä halata ja ojentaa lahjan. Hän tarrautui kahta tiukemmin isäänsä kiinni eikä suostunut kakun kynttilöitäkään puhaltamaan paljon onnea -laulua hänelle laulaessamme. Alkujännityksen hälvennyttyä alkoivat paketit yllättäen kiinnostaa ;).



Virallinen syntymäpäivä neidillämme on tulevana keskiviikkona. Silloin on myös 2 -vuotisneuvola. Minulla on itselläni tuo päivä vapaana ja päästään viettämään päivänsankarin kanssa kahdenkeskistä aikaa koko aamupäivän isosiskon mennessä päiväkotiin. Ajattelin järkätä meille neuvolan ohelle sellaista, mistä luulen hänen pitävän :). Lähinnä yhdessä tekemistä - ja leikkimistä, oikeaa läsnäoloa, mutta sehän se parasta onkin.




Sankari sammui äsken unilleen hymy huulilla. Kiva päivä takana ja huomenna on varmasti vaikeaa valita mikä lelu lähtee mukaan päiväkotiin lelupäivänä. 


Huomaatteko yhtäläisyyttä muuten kuin vaatetuksessa? Kaksi ja puoli vuotta heillä on ikäeroa ja ovat kyllä kuin kaksi marjaa ;).


 Ja nyt kannustamaan Suomen Leijonat voittoon :)!!

-J-